Henkilöhistoriaa

Kuulun suuriin ikäluokkiin. Synnyin vuonna 1945 Kalajoella, äitini kotipaikkakunnalla. Olen kasvanut Helsingissä, jossa olen käynyt kouluni ja päässyt ylioppilaaksi Meilahden yhteiskoulusta. Espoolainen olen ollut vuodesta 1965, jolloin muutimme Haukilahteen. Naimisiin mennessäni ensimmäinen oma koti hankittiin Soukasta. Perheen kasvaessa isompi asunto löytyi Kivenlahdesta merellisistä maisemista. Vuodesta 1987 olen ollut laajalahtelainen. Asumme omakotitalossa, jossa mieheni vanhemmat aikanaan asuivat. 

Espoolainen vuodesta 1965

Olen opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineina psykologia ja kasvatustiede.  Ensimmäiset vaalit, joissa olin mukana olivat HYY:n edustajiston vaalit. Niitä seurasi kahden vuoden kausi edustajistossa.

Opiskeluaika

Olen kolmen lapsen äiti. Pojat syntyivät vuosina 1973 ja 1975 ja tytär vuonna 1982. Lapset ovat nyt aikuisia ja naimisissa. Minulla on tällä hetkellä neljä lastenlasta. Pojista toinen on suorittanut DI-tutkinnon ja toinen on liikennelentäjä. Tytär pääsi ylioppilaaksi Tapiolan lukion musiikkilinjalta ja on kohta valmis teologi. Kun 70-luvun alussa lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan oli yhtenä tavoitteenani saada päivähoito kuntoon Espoossa. Taustalla olivat omat kokemukseni hoitopaikkojen puutteesta ja vaikeasta tilanteesta, jossa pienten lasten vanhemmat olivat yrittäessään järjestää lastensa hoitoa. Kaupungin omien hoitopaikkojen rinnalla tarvitaan yksityisiä hoitopaikkoja ja kotihoidon tukea, joka tarjoaa mahdollisuuden jäädä itse kotiin hoitamaan lastaan joksikin aikaa. Olen ollut myös mukana yksityistä päiväkotia ylläpitävien yhdistysten toiminnassa. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus valita perheelle kulloinkin soveltuvin hoitomuoto. Onneksi päivähoitojonot ovat jääneet historiaan. Työssä käyvä äiti, joutuu aika tavalla tasapainoilemaan ajankäyttönsä kanssa.

Perhe

Olen henkilöstöhallinnon ammattilainen ja työelämän asiantuntija. Työelämän muutokset ja työlainsäädäntö ovat minulle tuttuja. Työni kansainvälisen kuljetuskonsernin henkilöstöpäällikkönä on tarjonnut näköalapaikan, josta on voinut seurata talouselämän  kehitystä. 

Työ

Valtuustoon pääsin vuonna 1977 oltuani edellisen kauden Kokoomuksen ryhmän ensimmäisenä varajäsenenä. Samana vuonna minut valittiin myös sosiaalilautakunnan puheenjohtajaksi, jota tehtävää hoidin yhtäjaksoisesti 12 vuotta. Tästä seurasi "sosiaalitantan" leima vuosikausiksi eteenpäin. 

Valtuusto ja sosiaalilautakunnan puheenjohtaja

Vuonna 1989 siirryin kaupunginhallitukseen. Jäsenyys päättyi tullessani valituksi kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajaksi,jota tehtävää hoidin 8 vuotta.

Kaupunginhallitus

 Kokoomuksen ryhmä on valtuuston ryhmistä suurin ja sen kanta on usein ollut ratkaiseva. Tuloksiin pääseminen on edellyttänyt yhteistyötä muiden ryhmien kanssa. Pyrkimykseni on ollut löytää mahdollisimman laaja yhteisymmärrys eri ryhmien kesken. Aatteellisesti olemme samoilla linjoilla muiden porvariryhmien kanssa. Näkemyseroja on syntynyt sosiaalidemokraattien ja vasemmiston kanssa lähinnä palvelujen tuotantotavasta. Kokoomuksen mielestä kaupungin on kannettava vastuu palvelujen riittävyydestä ja laadusta, mutta sen ei tarvitse itse tuottaa kaikkia palveluja. Yksityisten palvelujen käytön ohella on etsitty erilaisia kumppanuusmuotoja. 

Ryhmän puheenjohtaja

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimin vuosina 2003 –2004 tilanteessa, jossa useita vuosia kasvaneet verotulot yhtäkkiä vähenivät voimakkaasti. Kauden aikana pyrittiin palvelutason säilyttämiseksi etsimään säästöjä ja  muutettiin toimintatapoja ja organisaatiota tehokkaammiksi. Kaupunginhallituksen rooli oli viedä näitä hankkeita ripeästi eteenpäin muutosvastarinnasta huolimatta. Yhteisen näkemyksen aikaansaaminen poliittisten ryhmien kesken ei tässä tilanteessa ollut aina helppoa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana kutsuin ensimmäistä kertaa kokoon pääkaupunkiseudun kuntien luottamusmiesjohdon ja tapaamisestamme Gumbölessa sai alkunsa Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, jonka varapuheenjohtajana toimin Espoon kh:n puheenjohtajan ominaisuudessa. Vapaaehtoiselta pohjalta toimiva yhteistyö on tuottanut lukuisia yhteistyöprojekteja ja tavoitteena on maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu yhdessä sekä palvelujen tarjoaminen yli kuntarajojen. Yhteistoiminta laajeni jonkin ajan kuluttua käsittämään koko seudun.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 

Valtuustotyön ohella olen toiminut neljä vuotta Uudenmaan maakuntahallituksessa, jossa käsitellään läntisen Uudenmaan yhteisiä asioita. Lisäksi olen ollut Suomen kuntaliiton valtuustossa, jossa kunta-asiat ovat esillä maan laajuisesti.  Vuosina 2001 –2003 toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksessa. Olen myös osallistunut Espoon seutukokousedustajana YTV:n seutukokouksiin.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteisellä päätöksellä perustettiin HUS:iin vuodesta 2006 alkaen HYKS-aluelautakunta, jonka puheenjohtajana olen perustamisesta lähtien toiminut. Helsingin, Espoon,Vantaan, Kauniaisten sekä Kirkkonummen ja Keravan kaupungit muodostavat yhtenäisen HYKS-alueen, jonka sairaalat ovat kaikkien alueen asukkaiden käytössä. Yhteinen alue on tarjonnut mahdollisuuden sairaaloiden työnjaon udelleenorganisoimiseen ja tilojen ja henkilöstön tehokkaampaan käyttöön ja tuonut selvää säästöä samalla kun potilaiden hoito on parantunut.

Seutuyhteistyö 

Myös yhdistystoiminta on minulle tuttua. Olin pitkään mukana Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapiolan yhdistyksen toiminnassa, joka on mm. järjestänyt sairaan lapsen hoitoa, kerhotoimintaa ja perhekahviloita. Laajalahdessa asuvana olin myös perustajajäsen luontotalo Villa Elfvikin ystävät ry:ssä.

Vapaaehtoistyö

Lasteni musiikkiharrastukset veivät mukaan Espoon musiikkiopiston toimintaan. Olen toiminut johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1995. Musiikkiopistot ja muut taidekasvatusta tarjoavat oppilaitokset tarvitsevat kaupungin tukea, jotta niillä olisi mahdollisuus kehittää ja laajentaa toimintaansa  kaupungin kasvavan väestömäärän suhteessa. Nuorten ohjaaminen harrastusten pariin on osa ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. 

Musiikkiopiston johtokunta

Vapaa-aika on jäänyt vähiin työelämän ja luottamustoimien viedessä yhä enemmän aikaa. Käyn kuitenkin säännöllisesti Tapiola Sinfoniettan konserteissa ja kuulun Sinfoniettan ystävät ry:n hallitukseen. Kesällä veneilemme perheen kanssa Suomenlahdella ja Saimaalla.

Vapaa-aika

Minulta kysytään usein, mikä pitää minut mukana politiikassa. Suurin syy on se, että olen voinut vaikuttaa asioihin. Olen aina kokenut itseni asukkaiden edustajaksi ja pitänyt esillä asukas- ja asiakasnäkökulmaa  kunnan toimissa. Espoo on kehittynyt hyvään suuntaan ja täällä on hyvä asua ja elää. 

Vaikutusvalta